Ah tosiaan, olin tehnyt tämmöisen Touhou doujinshin joskus. Itseasiassa tämä on ensimmäinen tekemäni doujinshi ikinä. Tein tämän viime keväällä huhtikuunlopusta kesäkuun alkuun. Tämä oli inhottavan työläs koska olin niin fiksu että halusin tehdä 30 sivuisen fani sarjiksen Touhousta kokonaan värillisenä. Aikaa olisi säästynyt ainakin puolet ellei kyseinen projekti olisi ollut värillinen. Kuitenkin asiaan KANSI!!!

Kannessa tuo blondi tyyppi on touhousta silloinen suosikkihahmoni Yukari ja hänen vieressään tuo vaalkeanpunahiuksinen tyttö on Yuyuko (toisaalta Yuyuko saattoi koko ajan olla suosikki hahmoni touhousta, mutta myönnän että olen voimakkaiden hahmojen perään, joten Yukarin voima tuolloin viehätti minua kovasti.) Joka tapauksessa tiedämme että Touhoussa kaikki hahmot ovat tyttöjä, tämäkin tarina on rakkaustarina, ja tuo on lempi paritukseni touhousta YukarixYuyuko. Jos otatte tässä tärkeän asian huomioon, olen tyttö ja paritan tyttöjä, mutta en ole mikään lesbo tai biseksuaali, seurustelen pojan kanssa ja muutenkin pojat kiinnostavat enemmän kuin tytöt. Syy miksi sitten ehkä teen tämmöisiä tyttöxtyttö sarjiksia johtuu siitä, että osaan paremmin piirtää naisia, touhoussa kaikki hahmot on naisia ja niistä on keksiä tarinoita pelattuaan parivuotta touhouta ja selattua touhou fandomia.

Tarina alkaa kun Yukari vähän jumittaa katsoessaan Yuyukoa, koska hänelle tulee flasbakki Yuyukosta kun tämä oli vielä elossa (Yuyuko on siis aaveprinsessa.) Yuyuko huomaa tämän että Yukari taas masentuneena katsoo tätä ja hän kutsuu Yukaria useasti nimeltä että Yukari itsekkin tajuaisi mitä tekee. Pian Yuyukolle tuleekin nälkä ja hän menee Yukarin kanssa raamenille.

 Siinä syödessään Yukari taas katselee Yuyukoa. Huomaa heti jo tässä vaiheessa sarjakuvaa että Yukari on ihastunut/rakastunut/erittäin kiintynyt Yuyukoon. Tästä vaiheesta on hankala sanoa, tai oikeastaan minulla on itselläni hankala sanoa laitoinko itseni Yuyukoksi vaiko Yukariksi tähän doujinshiin... Kai minä taisin itseni Yuyukoksi jotenkin laittaa tähän, aluksi kyllä taisin ajatella että Yukariin laittaisin enemmän omia ajatuksiani sekaan mutta aivan sama.

 Yukari muistelee ensi kohtaamistaan ihmis Yuyukon kanssa (lempi kohtiani Touhou fandomiasta jne. kun näin eräässä flashissä tämän)

Yukarista ja Yuyukosta tulee ystävät ja he viettävät paljon yhdessä aikaa. Yuyuko kuitenkin tahtoo sinetöidä ihmisiä tappavan jättiläis kirsikankukkapuun Saigouayakashin. Yukari empii jo tässä. Kuitenkin Yukari saa selville sinetöinni loitsun, mutta

Yuyuko yritti sinetöidä kirsikankukkapuun itse, ja tuli tapetuksi siinä. Oikeastaan Yuyuko uhrasi itsensä jotta kirsikankukkapuu saataisiin sinetöityä.

Yukari parka... Mutta se jatkuu vielä

Tuossa vaiheessa olin käyttänyt hiukan omia tuntemuksia Yukarissa, toisaalta en enää muista kunnolla mitä tuossa oli tapahtunut itselleni, mutta kaipa se oli se perus että muistot ovat jotenkin tuskallisia muistaa ja olisi kamalaa jos oma rakas unohtaisi henkilön joka häntä rakastaa.

Yukari masentuu muistoistaan ja väsähtää, joten Yuyuko ja Yukari lähtevät koteihinsa Raamenpaikasta.

 Seuraavana päivänä Yuyuko on kadonnut.

 Yukari huolissaan lähtee etsimään Yuyukoa. Outoa kyllä kukaan muu ei tunnu olevan kiinnostunut Yuyukon yllättävästä katoamisesta eikä Yukariinkaan etsimisiin suhtauduta lämpimästi. Lopulta Yukari löytää Yuyukon

Saigouayakashilta. Yukari yrittää pyytää Yuyukoa lähtemään hänen mukaansa, mutta

Yuyukosta voi huomata miten hänestä muuttui yhtäkkiä yandere... Yukari yrittää tähän kuitenkin väittää että se ei pidä paikkaansa ja että voisivatko he vain lähteä kotiin.

Yuyuko käy Yukarin kimppuun

Yuyuko todellakin haluaa saada vastauksen Yukarilta kysymykseensä

Itseasiassa minuakin tällöin piinasi eräs kysymys johon halusin rakkaaltani vastauksen, mutta en vain pystynyt kysymään sitä, ja luulin tietäväni jo vastauksen. Joka tapauksessa Yuyuko ainakin tiesi mikä Yukaria masensi

Tästä Yukari ja Yukari alkavat tapella, tappelu päättyy lopulta suureen räjähdykseen, sitten

Vähän romantiikkaa, peliin. Kuitenkin nyt Yuyuko kertoo miksi menetti hermonsa kokonaan ja rupesi haastamaan riitaa, syynä on mustasukkaisuus. Kyllä, taisin purkaa mustasukkaisuuden tunnettani tässä sarjiksessa hieman. No kuitenkin mitä sitten tapahtuu

Kaksi tyttöä pussaavat. Tämän piirtäminen tuntui hankalalle, ei ole minun hommani piirrellä tämmöisiä kuvia... Joten turha luulla mitään outoa, kun en itsekkään nauttinut tämän kohdan piirtämisestä.

 Kuitenkin loppu hyvin kaikki hyvin, he saivat toisensa jne.

 Tässä sarjakuvasa oli hyvin vähän asioita jotka liittyivät omaan elämääni, mutta oli niistä ainakin kertomisen arvoisesti juttua. Aika kuvavoittoinen bloggaus tällä kertaa.