Todellakin ärsyttää! Siis yleensäkin ottaen jos minua ärsyttää jokin niin se on joku/jotkin tyypit. Voisin kirjoittaa nyt tietenkin vaikka kenestä ärsyttävästä tyypistä tähän bloggaukseen, mutta eilinen antoi minulle aihetta kirjoittaa vähän siitä mitä ajatuksia minulla on nyt selkiytynyt päässäni tilanteesta, ja siitä voimme kiittää erästä henkilöä. Joka tapauksessa tämän bloggauksen tarkoitus ei ole dissata ketään, aion tässä vain ottaa huomioon asioita mitkä minua ärsyttävät.

 Ensinnäkin tiedän kyllä että olen hiukan ylipainoinen, minulla on rumapottunenä, ääneni on ällöttävän aneeminen, silmät todella väsyneet, ajatukset aina jossain kaukana aiheesta, pukeutumis tyylini on erilainen kuin jollain perus suomilissulla ja hiustyylinikin on aika erikoinen sillä saan usein kuulla valituksia tasaisista pitkistä otsahiuksistani, mitkä ovat joidenkin mielestä pyhäinhäväistys (mitä todellakin ihmettelen.) Olen kuulemma persoonaltanikin niin sekava henkilö ja ''jätkämäinen'' että minuun on hankala suhtautua tyttönä kovinkaan suuresti, vaikka ulkonäköni antaakin minusta heti kuvan että olen 100% tyttö (ja minä muuten olen tyttö, hurdur.) Mutta kuitenkin en tiedä johtuuko se siitä että olen kuitenkin kauhean neitimäinen että minusta tehdään paljon läppää siitä että olisin oikeasti mies, mutta kuitenkaan tämä ei ole minulle tullut kuin pari kertaa ongelmaksi jos olen tutustumassa johonkuhun ja joku vikisee taustalla että ''Toi on oikeesti mies, herpderp.'' Jotkut on niin älykkäitä tietenkin että uskovat sen.

 Tietenkin tämä surkean sukupuoli läpän takia minulle on tullut välillä jopa hieman hankalaa tutustua poikiin, koska he ovat usein luulleet että kiinnostukseni poikiin olisi pieni. Tämä on väärä väite, sillä olen 100% hetero ja tykkään pojista. Ja kuten viime bloggauksessani kerroinkin olin niin onnekas lukionalussa että sain vihdoin ja viimein pitkäaikaisen poikaystävän (jonka kanssa seurustelen yhä.) Okei, se oli yllätys minullekkin, sillä minun ei silloin edes tarvinnut kertoa tunteistani (mutta tiedän että tunteeni pystyi lukemaan silloin erittäin säälittävästä käytöksestäni.) Olin/Olen tosi onnekas kun saan seurustella henkilön kanssa jota rakastan ja aion pitää siitä kiinni. Kuitenkaan kaikkien mielestä tämä ei todellakaan ole oikeuden mukaista, että minulla on onneni.

 ''Sinä? Seurustelet? FUUUUUUUUUUUUUUUUUUU?!??!?!?!'' Yleisin kommentti mitä olen kuullut ihmisiltä seurustelustani. Eräältä ihmiseltä vain tulee koko ajan ulinaa aiheeseen liittyen ''Toi on niin väärin...'' Mitä? Tarkoitatko että on väärin että seurustelen? Onko se väärin että mulla on mahdollisuus olla onnellinen? Onko se väärin et sain poikaystävän kun sellaista olin halunnut jo lähes koko elämäni ajan? Pitäisikö mun sitten olla seurustelematta rakkaani kanssa, koska se on ''väärin''? Mitä vittua?!? Kysynpähän vaan.

 Ei pahalla mutta mullakin on oikeus omaan onneeni, mä olen joutunut tekemään töitä ihan sen eteen että edes sain kenenkään kiinnostumaan musta sen vertaa että voisin puhua kellekkään, ja hei ymmärrän jos kommentit johtuvat kateudesta mutta ei ne pojat/tytöt sieltä ikkunoista ja ovista sisäänkään tuu tapailee sua ellet itte tee mitään, hemmetti! Ja muutenkin mulla on ollut miljoona kertaa tilanne että kaikki olis menny täydellisen pieleen, sillä mä en ole mikään rakkauden ammattilainen, olen useesti tehnyt virheitä valitessani sanoja ja tekoja ja koko homma on usein menny ihan reisille, mutta on ihan asenteesta kiinni mihin se koko paska siitä menee. Seurustelu jutut ei oo mitään kohtalon juttuja, ei kellekkää oo päätetty että ''Nyt kun olet istunut siellä komerossa itkemässä ettei sul oo seurustelukumppania niin katos perkele sellaihan ilmestyy sun eteesi heti.'' Niin mitä vittua?!?

 Kuitenkiin voin ihan suoraan sanoa että asennekkin vaikuttaa siihen mitä susta yleensäkkin ajatellaan. Jos olet ylimielinen paska niin sut nähään sellasena, niin yksinkertaista se on. Yleensä jos haluaa iskeä jonkun niin kantsis yrittää vaik vedota eka käytöksellään ihastuksensa tunteisiin ja tuoda hyvät puolet omasta persoonastaan tälle esiin. (Voih, miksi rupean kertomaan tälläisiä juttuja, munhan piti kertoo ärsyttävistä jutuista.)

Kuitenkin se mikä minua rasittaa on myös se että ei osaa puhua kuin kaikista tutuistaan paskaa... Jos kaikki ihmiset vituttavat niin että on pakko puhua joka ikisestä elollisesta paskaa toiselle ja sen jälkeen puhua tästäkin jollekkin toiselle jotain paskaa, niin silloin oikeasti voisi miettiä että hänestäkin vain saatetaan puhua paskaa seläntakana. Olen saanut tarpeekseni tälläisistä ihmisistä. -_-'

 Eniten minua kyllä ärsyttävät ihmiset jotka huoraavat. ''Hei tiesitkö että tyttöystäväsi tapaa vapaa ajalla muitakin poikia kuin sinua ja tämä istuu usein muidenpoikien sylissä ja esittelee itseään?'' Näin minun tekisi mieli sanoa muutaman tuttuni poikaystävälle, sillä tuo ei ollut vitsi. Sitten minua rasittaa se että ks. huorat eivät voi kertoa kellekkään etteivät ole sinkkuja koska muuten heistä ei enää kiinnostuta. Mitä ne oikein sitten haluaa? Haluuks ne oikeesti että joku tyyppi fantasiois niistä likasesti, sillä tiedän et nää ei haluu seksiikään niiltä. Onko se tietyn sortin narsismia? En ihmettelisi.

  Naurettavimpia ovat cooleja tyyppejä esittävät tyypit. ''En tiedä mitä on rakkaus.'' Älä selitä. ''Miksi kuolemaa pitää surra?'' Oota kun joku sulle oikeesti lähimmäinen heittää henkensä. Ei vittu tartte mulle tulla esittää tunne vammasta!! Noi äskeset lausahukset oli lainattu yheltä henkilöltä, tää henkilö oikeesti on itkuherkkä ja melkein aina ku tulee problema niin tän silmät on vetiset ja ääni värisee, ja täst huomaa ettei tää osaa hillitä tunteitaan ja yrittää saada ittestään coolin tyhmillä lausahuksillaan jotka ei ees pidä paikkaansa. Musta on röyhkeää mennä sanomaan henkilölle joka on menettäny lähimmäisensä ja osittain sen takii asioit menee perseelleen että ''Miks jonkun kuolemaa pitää surra?'' Voi vittujen kevät taas.  Okei vedetääs toi juttu nyt suoraan niin miten kääntäisin omalle kielelleni koko ton asenteen ja tilanteen ''Vähänks oon cool ja ihq ku en tiiä rakkaudesta paskaakaan ja en osaa surra kuolemaa. Vittu ku osaan pitää tunteet viileinä ja oon melkone badass!'' Ihan oikeasti noin sen lausahukset tiivistäsin. Miettis vähän mitä sanoo, sitä paitsi voin sanoo että tätä tyyppi ei kiinnosta paskaakaan muiden jutut ja usein tuntee että olis pitäny pitää vaan oma turpa kiinni tän seurassa.

 Yleensäkkin ottaen äskeiseen tapaukseen viitaten, en voi sietää ihmisiä jotka ovat sitä mieltä että tappaminen on coolia ja veri maistuu hyvälle (verellä tarkoitan ihmisverta.) Katsotaan vaan ku noi äsken mainitut asiat osuu näitten tyyppien omille kohille niin ei oo enää vittu coolia ja kivaa. Itse voin sanoa että pitää olla henkisesti heikko ihminen että valitsee ratkaisuksi heti väkivallan ja jos se veri vittu niin paljon himottaa niin yleensä ihminen sanoo veren olevan hyvää vain koska on saanu kätöseensä haaverin ja nuolee sitä verta siitä sitten, mutta katsotaan sitten kun juot litran verta päivittäin niin olon täytyy olla sen jälkeen aika höpö.

Tälläistä tänään minulta.