Viime aikoina en ole juuri saanut mitään erityisempää aikaiseksi. Okei viikko sitten oli desucon, cossasin Shiemi Moriyamaa Ao no exorcististä, poikaystäväni cossi Rin Okumuraa, autoin tätä jonkin verran tämän cossin aikaansaamisessa ja tein oman cossini kokonaan itse, no siinä olikin kai kaikki hyvä mitä olen viimeaikoina saanut edes aikaiseksi, muuten tuntuu että olenkin aiheuttanut vaan kipua ja surua muille sekä itselleni. Minun kai pitäisi ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta päättäväisemmäksi jne.

 Olen käynyt nyt poikaystäväni kanssa kaksi kertaa 4 kilometrin hölkkä/juoksu lenkillä pururadalla, mutta viimeisen kerran jälkeen sain hyperventilointi kohtauksen mikä ilmeisesti tuli ylirasituksesta… Tai sitten jostain muusta… Sillä minulla hieman tuntui henkisesti pahalle myös, mutta ei siitä sen enempää, eiköhän mieleni kirkastu kun kesälukio on ohi ja pääsen tekemään cossia jne. Toivon nyt vain että lähimmäisilläni menisi paremmin, tällä hetkellä näyttää siltä että ympärilläni olevilla ihmisillä lentää kuraa niskaan enemmän kuin koskaan jne. Olen hyvin järkyttynyt…  Ehkä minun juuri tämän takia tulisi stempata enemmän henkisesti että kykenisin olemaan avuksi ja lohduttamaan… Tosin minulla on huonoja kokemuksia tällaisesta kun viimeksi kun stemppasin niin alettiin ajatella että minulla itselläni ei ole ongelmia ja olen vain narsistinen paska joka nauraa ja elää pää sateenkaaressa kun toinen repii rannettaan auki vieressä.  Tosin tuon takia menin vähän henkisesti alamäkeen ja ilmeisesti lopputuloksena oli se että ihailin väkivaltaa ja angstin nurkassa joka päivä mussuttaen suklaata ja nukuinkin suurimman osan vuorokaudesta kun en pysynyt enää hereillä. Onneksi ne ajat on takana, en vain halua että se tapahtuisi uudelleen.

 Eroahdistus on ehkä pahin mikä kummittelee mielessäni, pelkään eroa poikaystävästäni… Tiedän että viikonpäästä en tule näkemään tätä hetkeen… Se tila tulee joko vahvistamaan tai horjuttamaan suhdettamme, se riippuu kyllä ihan meistä ja ulkopuolisista tekijöistä… On kyllä oikeasti todella rassaavaa ajatella että juuri kun sain hoidettua ainakin omalta osalta mieltä painavat asiat pois jotta pystyisin keskittymään iloisiin asioihin enemmän niin alkaa heti tulemaan kuraa niskaan ulkopuolisilta tekijöiltä jotka pilaavat suunnitelmat jatkoa ajatellen.

 Jooh ja lisään nyt taas kuraa myllyyn ilmoittamalla säälittävästi tässä blogissa että millä ihmeen mahiksilla pääsen siitä enkunkin kokeesta ees läpi? Siis vaik oon lukenu ihan hulluna sitä enkkuu tuntuu ettei mikään riitä… 

 Pitkästä aikaa, ihmiset! Oli tuossa hyvin erilaisten tunnetilojen jakso (ei johtunut kuukautisista sitten!!) Olin bloggaamassa noin viikko sitten sunnuntaina kauhean itkuragevitutusmasennus bloggauksen taas, aiheena oli se minun mielestä epäoikeudenmukaiset asiat, ihmiset joita olisin silloin voinut vetää turpiin ja henkinen ja fyysinen pahoinvointini jne. Kaikkea shaisshea. Jätin sen bloggaamatta olisin saanut vielä kuulla siitä bloggauksesta joltakulta kuitenkin.

 Voisin tässä vaikka ulista vähän nyky animeiden sisällöstä. Kun yrittää etsiä kevään uusista sarjoista jotain katsomisen arvoista, niin arvaatteko löytyykö fanipalvelua ja ecchiä ruttona pitävälle tyttöselle mitään?

 Nyky animeissa on melkeinpä nykyisin aina vain pari poikaa ja kymmenkunta tyttöjä hahmoina. Yllättäen kaikki tytöt ovat joillain tavoilla ihan umpilätkässä päähahmo jätkään, vaikka sarjan genretyksessä ei lue haaremi! Melkein joka animessa on jokin bikinikohtaus, tai jokin kohtaus jossa tissit pomppivat jne.

 Mutta eniten minua häiritsee se että naisia on sarjoissa tusina. No onhan se totta että naisia on maailmassa miehiä enemmän. Vaikkakin nimeltä mainitsematon tyyppi minulle sanoi kun kerroin tälle pikkuveljeni paskan toteamuksen ’’Naisia ei voi olla koskaan liikaa’’ että se väite pitää paikkaansa.  Se ei pidä!!! Sitä paitsi jos evoluutio menee joissain vuosituhannissa vielä eteenpäin (jos tätä maailmaa on edes enää silloin) miehiä ei enää tarvita! Biologiassa opettaja kertoi että ihmisen geenit mahdollisesti tulevat muovautumaan niin että naiset voivat itse hedelmöittää itsensä tai naiset  voivat tehdä sen toisilleen, miehet ovat kylläkin silloin kadonneet maanpäältä.

 Mutta silti erittäin ärsyttävää kun jokainen anime on täynnä naishenkilöitä tilanne ei parane yhtään sillä että tietää mielessään miksi jätkät katsoo animea…  Jos en olisi alkanut seurustella, en olisi koskaan tullut tämän ongelman eteen että pikkareiden vilauttelu, isot tissit, ärsyttävä pöljyys söpöily sekä haaremit olisivat saaneet minut vihaiseksi.

 Jätkät vinkkinä vain teille mutta älkää koskaan sanoko naisellenne että haluatte haaremin. Paljastatte silloin sen että se nainen ei merkkaa teille oikeesti muuta kuin seksiä ja voisitte olla onnellisempia jonkun muun kanssa ja kun vain mahdollista niin saatatte löytää jonkun joka korvaa tyttöystävänne/vaimonne jne.

 No siis olen katsonut erilaisia sarjoja joissa on haaremi ennen kuin rupesin seurustella. En osannut silloin suhtautua semmoiseen muuta kuin sillä kantilla, että se on outoa, sitä katsotaan itse tyydytyksen takia sekä huumorin takia… Olin vitun idari kun en tajunnut, että sitä katsotaan sillä silmällä, että halutaan sen päähahmo jätkän paikka… Että voisi minä hetkenä hyvänsä vaihtaa sen päähahmo jätkän kanssa vaihtaa paikkaa, vaikka todellisuudessa tällä haaveilevalla ihmisellä olisi tyttöystävä/vaimo.

 Ei tunnu yksinäiseltä… Ei…

Se tunne kun tuntee olevansa fyysisesti pilalla ja henkisesti täysin romuna… Tuntuu että nämä ongelmani vain kasvavat mitä enemmän jaksan elää. Harmi vain, että jotain asioita ei voi eikä kannata elää uudestaan. Toisaalta jos ei elä jotain ikävää asiaa silloin kun se asia tapahtuu, kuitenkin se tulee joskus vastaan vielä ellei sitten ole sokea ja ei kohtaa sitä ongelmaa, mutta se on silti olemassa.
 Tiedän jo nyt että en tule saamaan apua oikein tämän hetkiseen henkiseen olo tilaani keltään, on sinänsä ehkä parempi vain kasvattaa selkä rankaa ja yrittää niellä vihaa ja surua jotta sieto kyky kasvaisi. Kuitenkin niin, mitähän viime aikoina sitten on tapahtunut mistä voisin kertoa…
Pääsiäisloma alkoi…  Perjantaina olin rakkaani kanssa, harmi ettei hän voi muina päivinä kanssani aikaansa viettää, mutta kai se on molemmille sitten parempi, kun itsellänikin olisi paljon kouluun sun muihin juttuihin liittyviä projekteja kesken.  Tänään teen töitä äidilleni jotta saisin illemmalla tilata peruukin Shiemi Moriyama cossiini Ao no exorcistista. Saan lisää sitten tekemistä kun pääsen cossin kimppuun kun olen hankkinut siihen kankaat, samalla hankin osan kankaista mamiin, esimerkiksi Mamin paitaan saan samalla kankaat jos ostan reilummin kangasta Shiemin paitaan. Shiemin kuva jota aion cossia:

Kuitenkin minun pitää ilmeisesti tehdä maanantainakin vielä mutsille töitä jotta saisin rahaa perjantaille kun silloin menen lopputyökurssilaisten kanssa Helsinkiin jonnekkin ihme juttuun, samalla ajattelin ottaa ilon irti Aarenin, Makimashon ja mahdollisesti yhden muunkin kaverin kanssa ja menemme Fantsuihin sekä ehkä myös piipahdamme mangacafessa. Toivon että siitä tulisi hauskaa.
Pitäis työn teon lisäksi jaksaa tehdä läksytkin nyt loman kahtena viimeisenä päivänä, ajattelin että tänään yrittäisin saada Black rock shooter tv animaatiosta tekemäni sarjiksen valmiiksi niin että kääntäisin sen koneella englanniksi ja saisin laitettua nettiin. Yritän myös saada tehtyä Makimasholle luvatun kuvan tämän hahmostaan. Toivon että edes sen kerkeän tehdä. Sitten piirrän vapaanpiirtämisen työni loppuun joihin sain opettajalta lisä aikaa koska olin sairastellut niin paljon. Eli tekemistä on. 
 

 Minun pitäisi myös etsiä tietoa lopputyökurssini portfoliota varten, sekä tehdä esitelmä eräästä nykytaiteilijasta sekä ottaa joku taidesuunta lopputyöhöni… Miksi teen nyt kaiken vasta jälkikäteen? Toisaalta yritän saada jotain aikaiseksi kerrankin.
Kaikkien kuvataidejuttujen lisäksi minun pitäisi vielä tehdä läksyni, todellakin minulla on paljon läksyä. Joka päivä saan noin 2-3 tunniksi illalla läksyä, nykyisin olen alkanut keskittyä enemmän läksyihin että alkaisin päästä lukio kursseja läpi. No jaa eiköhän tämäkin helpota joskus. Huomenna menen kuvaamaan luonto blogiini kuvia, pitää toivoa vain että tietäisin mitä minun sitten oikein pitää kuvata, tähänkin opettaja antoi minulle lisä aikaa… Noh, koko ensi vuosi luonto blogin kuvailua, kai minä siitä jotain tulen joskus oppimaan. 
 

Oh god I’m so dead…
 

http://www.youtube.com/watch?v=ibiPGkeaRDw&list=FLNvRjzjR92UbN-M8NTJrqYA&index=86&feature=plpp_video

Pääsimme jo osaan 3. Sitä saa edustaa

 Mami Tomoe

Siinä teille keltainen, korkkiruuvi, blondi, naisekas, rauhallinen, neitimäinen, teetä hörppivä, tuliaseita käyttävä pueallamagi.

 Katsoin animen Mahou shoujo Madoka Magican noin vuosi sitten, katoin koko animen noin viikossa... Johtuen siitä että alku ei innostanut yhtään... Olin tuolloin ihan maassa (jälleen kerran) varsinkin fanipalvelu tuotti minulle itkua melkein koko ajan ja pyörin kituen lattiallani vähänkin siitä kun jossain näkyi jokin ''täydellinen waifu''. Madokassa tietenkin minua heti rupesi ärsyttämään sen yli pirteys ja söpöys, ja heti alkutunnarista mieleni huusi ''FANIPALVELU, LOLEJA, KALLIILLA BUDJETILLA TEHTYÄ TYHJÄÄ PASKAA!!!''

http://www.youtube.com/watch?v=btNSYi2QMTM Siinä teille ne kaikki op versiot samassa linkissä

Kuitenkin katsottuani sarjan siihen kolmannen jakson järkytyin. Sarjan faniservahtavin tyttö Mami Tomoe tuli Charlotten tappamaksi! Mamin kuolemasta erittäin brutaalin teki se että Mamin pää syötiin ensiksi irti.

Näin lopulta Mamin loppu ruumis tippui korkealta alas ja Charlotte ahmi sen loppuun hetkessä. Tämä oli varmasti taikatyttö historian järkyttävin kolmas jakso. Reaktioni oli hyvin järkyttynyt seuraavan päivän ajan tämän takia... Harmitti kyllä että Mami kuoli, toisaalta olin helpottunut ettei tisseilyä sarjassa enää voinut esiintyä.

 Kuitenkin katsottuani koko sarjan olin aika kiintynyt Mamiin mikä johtui tämän teema kappaleestaan. (Minkä löydätte aiemmasta blokkauksestani.) Se oli samalla iloinen mutta surullinen, tämä sopi tuolloin mielentilaani joka todellakin oli se että kierin lattialla siksi että olin niin sekaisin kaikesta, kaipasin jotain kaunista musiikkia silloin korvilleni. :I

 Minulle tultiin tällä kevät/kesä aikana silloin tällöin ehdottamaan että cossaisin Mamia... Kieltäydyin, sillä Mamilla ei ole koko otsaa peittäviä otsiksia. Suostuin kuitenkin Mamiksi kun aloimme kavereitten kanssa suunnittelemaan Puealla magi ryhmä cosplaytä. Yhtäkkiä kun cosplay ryhmämme henkilöistä kieltäytyikin lähes kaikki ja varmoiksi jäimme vain minun osuuteni ja Sayaka, niin päätin vaihtaa hahmoni Kyoukoon... Nyt kuitenkin taas vaihdoin sen Mamiin, koska totesin että tykkään Mamista enemmän kuin Kyoukosta ja Mamin cossiminen voisi olla hauskempaa toisaalta työläämpää.

  Mutta eiköhän tämä tästä, tuota kuitenkin cossin ensi kesänä.

 Kuitenkin Mamista. Mamia ei onneksi oltu tehty mitään hirveätä pervojen tiirailun kohdetta sarjassa. Ja ylläripylläri ei ole yhtään outoa että Mamilla on ihan rutosti faneja.

 Ei mulla ole paljoa sanomista oikein mamista sinänsä, muuta kuin vain sen että kaikki ei ole välttämättä sitä miltä näyttää.

 

Noniin nyt kirjoitan hahmosta joka vaikutti paljonkin elämääni.

 Noin kaksivuotta sitten tämä hahmo oli melkein ''huspandoni'' sekä roolimallini. Ihailin ihan jumalattomasti tätä hahmoa ja yritin kerätä jopa fanitavaroita tähän hahmoon liittyen. Tämä hahmo on

 Sephiroth

Olin joskus kauan sitten nähnyt kuvia Sephirothista ja kuullut tämän teema musiikin One winged angelin useasti, esimerkiksi kingdom heartsista kun pikkuveljeni sitä kovasti pelasi. Jostain syystä en koskaan ollut jaksanut kiinnittää Sephirothiin erityisemmin huomiota, kunnes vuoden 2009 keväällä katsoin Final fantasy advent children elokuvan jossa kiinnyin heti Kadajiin, Kadaj lopulta muuttui Sephirothiksi (anteeksti spoilerini) koska oli vain kuori joka oli periaatteessa olemassa vain sitä varten että Sephiroth voisi palata takaisin. Kun Kadaj muuttui Sephirothiksi repesin heti kun Sephirothin teema pärähti käyntiin.

http://www.youtube.com/watch?v=EqkF6GhsZMo

Tässä teille se tappelu kokonaisuudessa, tosin englanniksi, ja toisaalta jos luette tätä blogia paljon myöhemmin mitä tuo linkki ei välttämättä enää toimii, Square enix ja sony music ovat hyvin tarkkoja materiaalista mitä esimerkiksi youtubeen tunkee. Tuo video ei siis ole minun.

 Kuitenkin kattokaa nyt miten cool Sephiroth on taistellessaan!!! Harmi ettei tuo ole se japanilainen ääniraita versio, koska kehuisin myös Sephin ääninäyttelijää hyvästä ääninäyttelystä. Kuitenkin jonkun ajan kuluttua tuolloin rupesin fanittamaan Sephirothia halusin tulla samanlaiseksi ja halusin että muutkin huomaavat sen.

 Kuitenkin kuten voimme arvata, kukaan ei todellakaan nähnyt minussa mitään Sephirothin kaltaista ja heti ensimmäiseksi minulle yleensä takerruttiin tähän kohtaan ''Sä oot liian läski Sephirothiksi...'' Jooh... Siis yleensä tällä tarkoitettiin kyllä kasvoja enemmän kuin  että kroppani olisi ollut jokin pallo tai mitään. Usea kyllä tietää että mulla ei oikeasti riittäisi kuin kuukauden kunnon dietti ja että tekisin vatsalihasliikettä että saisin tosi hyvän keskivartalon... Mutta olen turhan laiska siihen... Pitää kai oikeesti jossain vaiheessa vähentää syömistä.

 Mutta kuitenkin Sephirothiin palataan takaisin jälleen. Sephirohin miekka oli tosi IHQ kun sen näki ekan kerran. Se oli niin pitkä ja vaarallisen näköinen että itsekkin halusi samanlaisen (älkääs nyt ajatelko kaksi mielisesti, mä puhun ihan siitä Masamunesta (shushi master masume 2000.)) Tuossa toissa iltana kinasin erään vanhan koulukaverini kanssa siitä onko Sephirothin miekka epäkäytännöllinen jne. En tiedä voitinko tällä kertaa tämänkin väittelyn Sephirothin suhteen (kyllä joudun puollustelemaan Sephirothia useinkin) kun sanoin että Sephiroth on kuitenkin fantasia hahmo, ja sen miekka voi olla jostain ihme materiaalista tehty mikä ei vain hajoa niin herkästi, onhan Sephiroth itsekkin tehty  laboratioriossa.

Pistimpäs tuohon nyt kaikki Sephirothin viralliset profiilit  mitä yleisemmin netistä löytää.

 Kuitenkin kesä alkoi tuolloin 2009 ihan normisti minulla, olin hörähtänyt final fantasyihin ja toivoinkin final fantasy XII'tä syntymäpäivä lahjaksi ja sainkin sen. Harmi etten tuolloin hommannut sitä Final fantasy VII'tä koska olisin mitä luultavammin pelannut sen läpi sinä kesänä. Pikkuveli kuitenkin latasi ks. pelin tietsikalle (itse en sitä tietsikalla alkanut pelaamaan koska se lagitti liikaa) mutta seurasin välillä sivusta kun pikkuveikka pelasi ks. peliä. Pitää kyllä sanoa että katsoin ihan fiilareissani ruutua kun pikselimössö Sephiroth ilmestyi kuvioihin, ah sen pelin krafiikkoja. <3

Kuitenkin, eräs kaverini haukkui koko pukeutumistyylini tuolloin 2009 kesällä... Loukkaannnuin tästä, muutenkin tämä ''kaverini'' pyysi anteeksi heti haukkumisiaan mutta kuitenkin sanoi tyyliin tälleen ''Ei pahalla, mutta tää on totuus, niele se.'' Ja hän muka itse on ulkonäöllisesti upea? Itseasiassa tyylini tuolloin pukeutumisen suhteen oli kuulemma ''romanttinen'' näytti siltä kuulemma usein että olisin menossa treffeille tai jotain, muutenkin kuljin pääpilvissä aina. (Mikä kyllä oli ikävää että totuus oli ettei minulla ollut tuolloin ketään.) Noh tämän idarin haukkumusen takia menetin yö uneni siltä yötä, isosiskoni tuli huoneeseeni noin kello yhden aikaan yöllä hämmästelemään mitä vielä pyörin huoneessani hereillä, kerroin tälle että minun ulkonäköni juuri haukuttiin päästä varpaisiin koska olen niin tylsä kuulemma. Isosisko sitten tähän totesi että menemme sitten helsinkiin viikonpäästä ostamaan minulle uudet vaatteet ja värjätään jollain huomio värill hiukset niin eiköhän sitten kommentit muutu. Noh epäröin hetken, kunnes suostuin tähän (en nukkunu sinä yönä kyllä sitten lopulta silmänräpäystäkään, meinaan random kaverit koulusta tulivat hakemaan minut yöllä ulos. Ja lähdin tietty salaa heidän mukaansa.)

 Kuitenkin voitte arvata miltä sitten näytin loman jälkeen... Olin osanut mustat housut, musta punaisen paidan ja olin värjännyt hiukset hopeiksi.... Sain kuulla heti kommentin siltä tyylini arvostelijalta ''WOW, sä näytät ihan final fantasy hahmolle'' En usko että se oli sarkasmia sillä tämä ei aluksi saanut sanoja suustaan. Muutenkin olin tuolloin koulukiusattu (koska olin koulukiusattu koko peruskouluaikani ajan) niin sain kuulla usein kommenttia joiltain ettei kukaan uskaltanut tulla aukomaan mulle päätä koska näytin vampyyrille. Laitampas tähän nyt itsestäni kuvan siitä ajasta silloin... Tämä kyllä todella paljastaa kuka olen...

Tuo kuva on siis vuoden 2009 alkusyksystä makoilen sängyssä ja otin kuvan siitä sitten. Mutta kuitenkin syy miksi makoilen sängyssä johtuneet kai siitä etttä tuohon aikaan minulle tapahtui vain jotain minkä takia kaikki eneriani oli ihan nollissa... En jaksanut mitään, ja nukahtelin jopa istualteni... Minulla saattoi ja saattaa edelleenkin olla anemia sillä joudun aika ajoin ottamaan rautavalmisteita. Kuitenkin, huomaa kai heti sen että olin tosi kiintynyt Sephirothiin.

 Tein tuolloin kuitenkin kauhean virheen ja leikkasin tapapuoleeni (elleivät olleet pidemmätkin) asti olevat hiukseni lyhyeiksi... Kadun sitä vieläkin, mutta toisaalta hiukseni ovat nykyisin pitkähköt. Mutta jooh, koin hiusteni leikkuun takia että minulta meni uskottavuuteni jne. Kun siis kun leikkasin hiukseni näytin kolmevuotta nuoremmalle.... Päätöstäni kannustivat jotkin kaverini, koska pitivät pitkiä hiuksiani rumina jne.

Kuitenkin tuo vuosi 2009-2010 meni tosi kurjasti.... Se masensi ja musersi minut täysin, koulumeni huonosti, ihmissuhteet kusi, mun viha kasvoi, olin koko ajan surullinen, tuhosin muotojani jatkuvasti syömällä salaa ja sain välillä jotain ihme sekoamis kohtauksia... Enkä saanut edes yhtä animejaksoa katsottua kun nukahin koko ajan. En tiedä vaikuttivatko nämä asiat siihen että aloin lopulta kun kesä 2010 sitten oli lopuillaan muistuttaa jopa Sephirothia. Kieli kurssilla ollessani minulle sanottiin että näytän ihan Sephirothille kun minua katsoo tietystä kuva kulmasta.

 Lukion aloitettuani sain kuulla tätä useaan jopa. Olin iloinen siitä että pääsin tavoitteeseeni, mutta surullinen ettei näin ollut silloin kun olin ihan hulluna Sephirothiin, sillä vuoden 2010 lopulla menetin sydämmeni rakkaalleni, minkä takia en edes enää muista että Sephiroth on keksitty.

Tässä teille kuva muuten jonka otin joskus kameralla tietyn asetuksen kautta itsestäni:

 

Voisi sanoa että häpeän tuota kuvaa, mutta toisaalta se on hyvä esimerkki siitä että minun ulkonäöstä voi löytää jotain Sephin piirteitä...  Useasti minulle on lukion aikana sanottu että minun tulisi cossia Sephirothia, mutta enpähän sitä ole tehnyt, ja usea ihmettelee miksi. En aio crossata kun seurustelen... Muutenkin voisi sanoa että Sephiroth fanitukseni takia aloin käyttäytymään ''miehekkäästi'' siis olen aina kyllä ollut hiukan jätkämäinen mutta kun halusin olla kuin Sephiroth aloin hiukan käyttäytymään kuten tämä... Tästä ei ollut muita ongelmia kuin se että minusta vitsailtiin että olisin oikeasti mies (siihen kyllä vaikutti usea asia miksi se oli näin, sillä käytän lähes aina mekkoja ja hameita, minkä takia transu vitsit ovat yleisiä minusta.) 

 Kuitekan olen iloinen että rakkaani kait hyväksyi tämän Sephiroth höskän minusta. Kuitenkin voin sanoa että kun ihastuin rakkaaseeni Sephiroth fanitukseni laski tooosi paljon heti. Nykysin en oikein välitä edes Sephirothista, nykyisin Sephiroth on vain lempi hahmoni Final fantasyistä. 

 Viime itsenäisyyspäivänä räpsin itsestäni kuvia Eirininä, niin tuli otettua kuva mikä toi joillekkin mieleen Sephirothin

Toisaalta Eiriniä ja Sephirohia on usein crossattu keskenään.

Esimerkiksi tämä seuraava kuva... Anteeksi sen seksismisyys heti ensi alkuun...

 

Kuitenkin en ole kuitenkaan aikeissa cossata Sephirothia. Jätän sen rakkaalleni, jos hän joskus sitten vaivautuu, en kuitenkaan odota että hän tekisi niin, sillä en kuitenkaan halua että hän cossii jotain semmoista mistä ei pidä.

 Menipäs tämä bloggaus taas elämänkerrakseni, toisaalta Sephiroth on ehkä se eniten minuun itseeni vaikuttanein animanga hahmo vaikkei enää olekkaan niin suosiossani kuin joskus vuosina 2009-2010

Gaaah... Enää ei tule mitään mainittavan arvoista mieleen tästä Sephiroth ihkutuksestani... Paitsi sen että mutsi luuli kerran Sephirohin kuvaa mun kuvaks...  Mutta kuitenkin, ihan vain tiedoksi niille jotka kohta tulevat haukkumaan minut wanna beeksi, niin en ole enää Sephiroth friikki, ja minulla ei ollut koskaan aikeissa cossia Sephiä. Tyytyväisiä?

 

''I will... Never be a memory''