Otsikkokin jo kertoo olin tänään manga ja anime tapahtumassa Helsingissä, Chibiconissa. Sää oli aika talvinen - viileä mutta loskainen ja päin vastoin. Mistä alottaisin, ah, siitä kun lähdin sinne. Okei, kukaan ei ollut päästämässä minua matkaamaan yksikseni junalla Helsinkiin coniin, mutta minä vain menin. Olen tässä ehjänä mutta väsyneenä kertomassa taas kaikkea shaibaa mitä on sattunut/mietityttänyt.

 Okei, Helsingissä en sitten oikein löytänyt perille ellen olisi mennyt joltain randomilta rouvalta kysymään kartan kanssa missä oikein tällä hetkellä olen ja missä on Robertinkatu, kiitokset tälle rouvalle olin alle vartissa conissa. :)

 Conissa törmäsin heti Tinzukaan, harmi etten saanut hänen söpöstä cossiistaan kuvaa otettua, mutta ehkä joskus toiste. Menin sitten Touhou foorumin porukan luo koska he katsoivat cossikisaa, mikä minuakin kiinnosti. Tämän jälkeen lähdin Reimun, Alicen ja Marisan perään jonnekkin syömään, toisaalta en tässä porukassa kauaa viipynyt sillä eräs koulukaverini conissa etsiskeli minua ja halusin ehkä vähän tutunpaa seuraa hengailua varten koska en oikein uskalla puhua vieraille.

 Tässä vaiheessa muuten olin jo tuhlannut periaatteessa rahani, voimme sitten miettiä miten ihmeessä se on mahdollista, mutta toisaalta vaikka se tuntuu jälki käteen ikävälle niin silti tulee lopussa olemaan kiitollinen itselleen siitä että menee myyntipöydille conissa kun con aukeaa koska silloin siellä on parhaat oheistuotteet vielä jäljellä. Itse ennen tyhmänä tuhlasin rahani viimeisellä kahdellatunnilla ajasta mitä conia itsessään oli jäljellä, jolloin valokoima oli melko suppeaa (toisaalta tuntuu siltä että nykyisin on paljon enemmän kiinnostavemmista sarjoista figuureja tarjolla jne.)

 Menin sitten syömään koulukaverini sekä hänen parhaanystävänsä kanssa. Ai että meillä oli hauskaa. Vaikkakin omalta osaltani hauskuus syödessä muuttui suoranaiseksi vitutukseksi kun eräs kaverini päätti lähettää tekstarin jossä tämä pyytää minua tilaamaan tälle desulipun samalla kun sellaisen itselleni hankin, viestin loppuun tämä oli vielä korjannut että olisi kuitenkin parempi jos tilaisin tälle 2 desulippua... Viesti muoto oli melkeinpä käskyy, siinä oltiin vedottu asioihin hyvin paljon miksi minulla olisi joku velvollisuus tilata tälle tämän 22 euroa maksava lippu kaksin kertaisena.... Syyhän on se että koska en itsekkään ole vielä tilannut omaa lippuani niin tilaisin siinä ohessa tällekkin, pikku juttu eikö vain? NO EI!! Jos rakas ystäväni ei yhtään ole ajatellut niin ne liputhan sitten maksaisivat 66 euroa yhteensä, koska niitä olisi yhteensä 3. Tietenkin saisin rahani takaisin ystävältäni, mutta tilatessa joutuisin omaa rahaani käyttämään jne. mikä aiheuttaa minulle jo paineita siinä suhteessa, että jos tililläni ei olekkaan sillä hetkellä paljoa rahaa käytettävissä niin joutuisin hankkimaan kaverille jotain mistä en sitten itse hyödy mitään.

 Yleensäkkin ottaen minua ärsyttää se että jotkut minun kaverit ovat ottaneet minut joksikin välineeksi jonka kautta vain voivat huoletta hoitaa itselleen haluamansa tuotteet... Minä teen kaiken työn ja he odottavat kädet ojossa tuotetta mitä haluavat... EI VITTU KUULU MUN TYÖHÖN!!! Syynä siihen etteivät kaverit itse muka pysty hankkimaan mitään netistä on se riskin otto siinä. Hei tajutkaa, tehän rakkaat ystäväni vieritätte silloin ongelmanne taas mulle, enkö mä vittu oo jo lukuisia kertoja sanonu siitä että mul menee hermot siinä kun kaikki on mun syytä koska se on päätetty vaan silleen. Kun siis hassua on se että kaverit ei voi tilata netistä mitään ku siinä voi rahat kadota kaikki tilitä vaikka tuote olisi maksanut 3 euroa ja tilillä ollut tonni rahaa, ihan sama riski on mullakin kuulkaas menettää rahani netissä kuin heilläkin, joten ei kannata taaskaan luulla että olisin niin yksinkertainen henkilö etteikö mulla olisi tälläisiä huolia.

 No ratkaisu tilanteeseen oli se että sanoin ystävälleni että olen tilannut jo lippuni ja että tilaa lippunsa itse. Onneksi tämä otti neuvosta vaarin ja meni itse desun sivuille tilaamaan lippunsa.

 

 Okei sitten kävimme Tokyokanissa syötyämme. Olin iloinen että vaikken Glorialle itse löytänyt niin Glorialta tokyokanille muistin reitin hyvin.^^ Sen jälkeen palasimme Chibiin ja katsoimme FFFightin, oli kyllä aivan mahtava!!! Mephisto Pheles Ao no exorcististä kimonossaan oli liian hauska, onnistui täydellisesti hahmossaan se cossaaja!!

 Tämän jälkeen hengasin hetken vielä conissa, tällä välillä toinen kaverini laittaa tekstarin että voisinko ostaa tälle avaimenperä Kyubein sieltä... No voitte ehkä arvella jo mitä vastasin tähän kirjoittamieni juttujen perusteella.

 No sitten kuitenkin lähdin tästä Chibiconista aika pian, halusin meinaat käydä vielä Fantasiapeleistä sillä manga etukuponkini oli täynnä leimoja mikä tarkoitti 10 euron etua mangan ostossa niin menin sitten tuhlaamaan viimeiset rahani kahteen mangaan, joista toisen sain ilmaiseksi sen etukuponin takia. :)

 No tästä sitten meninkin vielä kaupankautta juna-asemalle junaa venttaamaan. Juna onneksi tuli odotettua aiemmin ja pääsin vaunuun istumaan, voimani olivat tällöin ihan lopussa. Kesken juna matkan/sen ihan loppuvaiheilla kaikki rupesi vain pyörimään... Meinasin pyörtyä, mikä varmaan saattoi johtua tressistä, masennuksesta ja väsymyksestä... Huomenna saan onneksi levätä!!! Mutta vaikka olotilani menikin aika paskaiseen jamaan niin olen onnellinen että löysin haluamani asiat ja selvisin reissusta ihan itse ja ehjin nahoin. Rehellisesti sanottuna kun lähdin Chibiconiin Helsinkiin olin ihan kujalla siitä että missä se gloria nyt olikaan, mitä ohjelmaa chibissä on ja onko siellä edes myyntipöytiä (joiden toivossa menin sinne.)

 Voi ehkä kuulostaa pöljälle mutta oheistuotteet animangoista jopa houkuttivat minut kerran kielikurssille Britteihin. Lontoon reissulla tuhlasin eräässä animanga oheistuote kaupassa yli sata euroa (olisin kyllä voinut hankkia enemmänkin... Mutta pelko mutsin rageista oli silloin mielihaluja suurempi, vaikkin mutsi sanoi että olisin saanut kyllä vapaasti ostaa enemmänkin jos siellä kerran oli tavaroita mitä halusin mitä suomesta ei löydä.) Toisin sanoen jos älysitte äskeisen faktan pointin niin tuohonkin coniin menin vain oheistuotteiden toivossa (vaikkakin ostin itselleni itse conista vain yhden figuurin 20 eurolla, loput rahat menivät rakkaani syntymäpäivä lahjaan sekä ei kuitenkaan yhtä kalliilla kuin rakkaani mutta kuitenkin perus synttärilahja hinnalla tuli ostettua vielä eräälle toisellekkin ystävälleni synttärilahja.)

 Mutta jooh,faija sitten onneksi tuli minut juna-asemalta hakemaan... Jos olisin joutunut kävelemään bussille olisin kai lyyhistynyt jonnekkin väliin matkaa ja seuraukset siitä olisivat olleet täysi kyssäri.

 Kotona minua pian odotti ulina kuoro. Aluksi kaikki oli ihan hyvin kunnes lopen uupuneena avasin läppärini koska halusin nähdä rakkaani edes jossain (sanoinhan että hän on minulle lähes pakkomielle) pian mutsi tulee heittämään huoneeseeni roskapussin ja sanoo että minun pitäisi viedä kaikki talon roskat. Väsyneenä totean siihen että kohta, sillä minulla oli silloin 1. mese keskustelu kesken rakkaani kanssa 2. figuurin kokoaminen kesken 3. tavaroiden purku kesken 4. halusin vain istahtaa. Mutsini repäisi siihen jostain sen että muka itkisin jotain ja jokin oli taas vetänyt mut masentuneeksi....

 ...Nyt hei oikeesti....

 KUINKA MONTA VITUN KERTAA SE PITÄÄ SANOO ET EN OO MIKÄÄN SAATAN YHEN LUONTEEN PERSOONA!!! MÄ EN KYKENE

KOKO AJAN HYMYILEMÄÄN JA OLEMAAN REIPAS!! MUA MASENTAA IHAN VITUSTI!!! SEN MÄ MYÖNNÄN!!! MUTTA HEI MUA 
OIKEESTI VÄSYTTI IHAN HELVETISTI JA MUUTENKIN HUIPPAS JNE. PITÄSKÖ MUN SILLOIN REPII ITTELLENI JOSTAIN JOKU 
TEENNÄINEN HYMY JA TEHÄ HETI KAIKKI PASKA  DUUNI MITÄ MULLE ANNETAAN JA SIT TUUPERTUA KOSKA EN VAAN JAKSA?!?!

 Tajusiko vieläkään kukaan? Ihan sama, kiitos kuitenkin niille jotka edes yrittää ymmärtää mua, eikä toimi kuten mun mutsi ja pidä mua jonain sellassena mitä voi kontrolloida tosta noin vain. Mun mutsi yrittää kasvattaa mua silleen etten tuntis surua enkä rakkautta, eikös se olekin outoa? Säälin sitä syntymätöntä lasta minkä mutsi vielä haluaisi joka muistuttaisi minua (millaista hän ei koskaan saa.) Niin, mun mutsi haluaisi samanlaisen vaalean lapsen kuin mä mutta poikana; isosiskoni ja pikkuveljeni muistuttavat toisiaan kovasti, mutta heidän luonteensa/persoonansa ovat sellaisia että niistä on hankala saada mitään kotitaulouteen liittyvää hyötyä irti, ja tällä tarkoitan siivoamista jne. En kyllä tajua miksei sisaruksiani sitten edes yritetty kasvattaa kuin mua, ja miksi he saavat elää luonteensa kanssa vapaammin.

 Musta olis ihan mukavaa jos meijän perheessä olis tasa-arvo niminen juttu...